050-4651191

Kuituhamppu hyvä maanparannuskasvi ja rikkaruohon torjuja

Viljelijöiden harmina ovat rikkaruohot ja erityisesti juolavehnä, josta ei niin helposti pääsekkään eroon. Glyfosaatti toki tehoaa juolavehnään, mutta senkin myyntikieltoon asettamista suunnitellaan. Ja kaikkihan eivät halua eivätkä pysty käyttämään rikkaruohontorjunta-aineita. Joudutaan siis miettimään muita keinoja, jolla pelto saadaan rikkaruohottomaksi ja hyvään kasvukuntoon.

Kuituhampun viljely on tehokas keino vaikean juolavehnäongelman poistamiseen. Hamppukasvuston muokkaaminen maahan tuo lisäksi peltoon paljon arvokasta humusta. Humuspehtoorin Reino Mantsisella on kokemusta hampunviljelystä, joten seuraavassa hänen vinkkejään hampun kasvattamiseen:

Kuituhampun kasvattaminen

 

Kuituhamppu kylvetään touko-kesäkuussa lämpimään maahan. Hamppu lähtee hitaasti kasvamaan, joten nopeasti kasvava juolavehnä ja muut rikkaruohot täytyy hävittää pellosta ennen kylvöä. Jos rikkaruohot pääsevät kasvamaan ennen hamppua, tukahtuu hamppukasvusto heti alkuunsa. Keväällä suoritetaan siis pikakesannointi äestämällä pelto 3-4 kertaa, viikon välein harjun muotoon. Tällä tavoin saadaan siemenrikkaruohoille enemmän pinta-alaa kasvualustaksi kuin äestämällä maa tasaiseksi. Itämisen jälkeen rikkaruohot tuhotaan äestämällä ja muutaman toistokerran jälkeen ne ovatkin huomattavasti vähentyneet.

Hampun siementä kylvetään noin 25 kg/ha. Siemenen hinta on tällä hetkellä noin 10 €/kg. Hampun tukikelpoisuutta tähän tarkoitukseen voit kysyä omalta viljelyneuvojalta. Kasvi vaatii menestyäkseen voimakkaan maan, joten maata täytyy myös lannoittaa voimakkaasti erityisesti typellä. Hyvässä maassa hamppu kasvaa 3-4 m pitkäksi, mutta laihassa ja huonossa maassa kasvusto saattaa jäädä vain metrin mittaiseksi. Tiheä, hyvinvoiva latvusto varjostaa tehokkaasti maan pintaa, jolloin uusille rikkaruohoille ei riitä valoa eivätkä ne pääse kasvamaan. Näillä opeilla juolavehnästä ja muistakin rikkaruohoista pääsee eroon.

Pitkäksi kasvanut hamppu on voimakkaasti korsiintunut ja se kaadetaan/ jyrätään syksyllä maahan. Talven aikana korren rakenne maatuu rikki, joten kasvuston voi keväällä muokata maahan. Jos viljely onnistuu hyvin, voi hampusta saada tuoresatoa noin 200 tn/ha, (40 tn ka/ha). Koska hampussa on runsaasti ligniiniä, se muodostaa maahan pysyvää humusta eli orgaanista ainesta. Hampulla on siis maan rakenteeseen erittäin suotuisa ja pitkäkestoinen vaikutus, joten senkin vuoksi hampun viljelyä kannattaa kokeilla. Syväjuurisen hampun juuristo kuohkeuttaa maata.

Sydän-Hämeen lehti on tehnyt jutun tästä Reinon kuituhampun kasvatuksesta. Voit lukea lehden artikkelin seuraavasta linkistä:

Sydän-Hämeen lehti 2015/10/13: Hamppu palauttaa humuksen peltoon

Myynti